Sick / Homesick

Kuukauden sairastelun jälkeen voin kertoo että aika siistiä tietää miltä tuntuu olla taas terve, tai semi terve.

Nuha ja kurkkukipu alkoi heti kun päästiin Keniasta takaisin Ugandaan. 1,5 viikkoa flunssassa olon jälkeen palattiin takaisin maaseudulle Mpigiin harjoitteluun. Päivän ehdin olla harjoittelussa kun iski korkea kuume. Mulla ei edes ikinä kuume suomessakaan nouse yli 37.5 , ja kestää max kaksi päivää,  mutta nyt sitten 38.7. Yöllä kun mittasin kuumeen hiukan alkoi kuumottamaan että onko mulla Malaria vai olisko kuitenki Ebola tai Marburg :D

Aamulla kuitenkin kuume oli taas laskenut ihan normaaliksi. Lääkäri Jubilee passitti saman tien malaria testeihin, mutta sitä ei ollut. Jubilee määräsi antibiootin yskään ja lähetti meidät takaisin kampalaan, koska ei osannut hoitaa mua ja kai sitä vähän jännittikin että mikä mulla on jos ei kerran malaria.

Kampalassa IHK:lla eli meidän koulun sairaalassa menin jälleen lääkärin vastaanotolle. Ensimmäisenä mut kirjattiin sisälle järjestelmään, täällä IHK:lla on oikeen tietokoneet ja pelit ja vehkeet käytössä, eli vähä parempi sairaala. Sitten piti ensin käydä maksamassa Lääkäri maksu joka oli 20.000 eli n 6e.  Sen jälkeen hoitaja otti huoneeseen ja mittasi verenpaineen ja kuumeen. No kuumetta edelleen 37.5. Lääkäri otti seuraavaksi vastaanotolle ja kyseli muutamia asioita jonka jälkeen määräsi uudelleen malaria testiin ja PVK tarkistettiin.

Ennen labraan pääsyä piti jälleen maksaa labrakokeiden hinta mikä oli 10.000 eli joku 3e., jonka jälkeen mentiin pieneen huoneeseen jossa ihan siisteillä vehkeillä otettiin verta. Labra tuloksia piti jäädä odottelemaan ja niissä kesti 1,5h, jonka jälkeen taas lääkäri otti vastaan.

Kaikki labrat kunnossa. Lääkäri määräsi yskänlääkettä ja tulehduskipulääkkeitä.  Kuume jatkui viikon verran ja nyt kaikki taas kunnossa.

Sairaala apteekista hain lääkkeet jotka taas piti käydä maksamassa eri paikkaan että saan vietyä takaisin kuitin että saan lääkkeet. Huh, kaikki menee niiiin monen mutkan kautta aina.

Maanantaina palattiin jälleen takaisin Mpigiin, eli maaseudulle. Tiistaina ensimmäistä päivää jälleen harjoitteluun. Pari ensimmäistä tuntia menikin hienosti, kunnes pyörryin. Oikeesti. Kerran olen ennemmin pienenpänä pyörtynyt ja nyt mun piti sekin kokea täällä. HUOH. No ei siinä mitää heräsin siihen kun makasin äitiys osaston sängyllä ja mua pällisteltiin :D Lääkäri tuli mittaamaan verenpaineen ja se oli ok.

Seuraavat harkkapäivät on mennyt ihan ok, mutta edelleen heikko olo. Onneksi on ollut viikonloppu niin on saanu levätä. Ei kuitenkaan ihan täysin terveenä oo viittiny pysyä vaan eilen vielä oksensin. Oikeesti, voi tätä koti-ikävän määrää kun on täällä kipeenä.

Onneksi harjoittelut on nyt ohi ja Zanzibar kutsuu torstaina!!